Viikonloppuaamut ovat ihania! Silloin ei tarvitse kiirehtiä heräämään, pukemaan tai suoriutumaan tietyssä aikataulussa aina seuraavaan vaiheeseen. Ja mikä parasta, aamiainen ehditään nauttimaan koko perheen kesken yhdessä pöydässä rauhassa istuen ja ehkä jopa herkutellen.
Syksy on tullut siihen pisteeseen, että taas alkaa maistumaan riisipuuro. Se onkin viikonloppuaamujen herkku, joka valmistuu kätevästi siinä PikkuKakkosen ohessa. Ripaus kanelisokeria (tietysti!) ja johan kohta onkin kattila tyhjä. Kanan bravuuri! Kai se sentään on jonkinlainen saavutus ;)
Ja kun Kana aloitti lauantai-aamuna perheensä hemmottelun, niin pitihän sitä jatkaa vielä sunnuntainakin. Silloin loihdittiin edellispäivän perunan jämistä tuoreet perunarieskat ja vielä jälkkäriksi pikkuletut.
Ostoslistalla on ollut jo pidemmän aikaa valurautainen pikkulettupannu. Koska kyllähän ne pikkuletut on ihan eri makuisia kuin ne isot räiskäleet, vai mitä? Ja nyt kun se pannu vihdoinkin muistettiin hommata, niin pitihän sitä heti päästä testaamaan. Ja arvatkaa vaan, kuka valitsi juuri tuon sydänlettuja paistavan pannun ;)
Pysyy se Kanallakin siis kauha kädessä, ainakin aamuisin. Siis silloin, kun Kukko vasta availee silmiään ja alkaa suunnitella varsinaista viikonlopun menua.
ps. Niin, ja maistuihan ne pikkuletut ihan erilaiselle, siis paremmalle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti